Jokohan tässä kohtapuoliin tulisi muutosta tilanteeseen? 40+1 ja ihan kypsä olo. Supistaa, ei supista... Jännäksi menee, tuleeko lähtö vai ei.
Tykkäämisestä ei kuulu tulla paha mieli
8 vuotta sitten
eli tavan tallaajan mietteitä. Alkuun arkea kotona ja varastossa, sittemmin esikoisen odotusta ja arkea kotosalla.
Miten käy, kun esikoinen muuttaa maailman, miten selvitä vauvan kanssa järjissään pienellä paikkakunnalla jolla ei tunne ketään? Ja mitä sitten kun toinen lapsi ilmoittaa tulostaan esikoisen ollessa puolivuotias?
Mitä liikkuu 20+ naisen päässä, vai liikkuuko siellä enää mitään kaiken tämän jälkeen?
1 kommentti:
Tsempit !!!
Lähetä kommentti